Psalmien 139
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.
For the Leader. A Psalm of David. O LORD, Thou hast searched me, and known me.
2 Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.
Thou knowest my downsitting and mine uprising, Thou understandest my thought afar off.
3 Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.
Thou measurest my going about and my lying down, and art acquainted with all my ways.
4 Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.
For there is not a word in my tongue, but, lo, O LORD, Thou knowest it altogether.
5 Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.
Thou hast hemmed me in behind and before, and laid Thy hand upon me.
6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.
Such knowledge is too wonderful for me; too high, I cannot attain unto it.
7 Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?
Whither shall I go from Thy spirit? or whither shall I flee from Thy presence?
8 Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet. (Sheol h7585)
If I ascend up into heaven, Thou art there; if I make my bed in the nether-world, behold, Thou art there. (Sheol h7585)
9 Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,
If I take the wings of the morning, and dwell in the uttermost parts of the sea;
10 Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.
Even there would Thy hand lead me, and Thy right hand would hold me.
11 Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.
And if I say: 'Surely the darkness shall envelop me, and the light about me shall be night';
12 Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.
Even the darkness is not too dark for Thee, but the night shineth as the day; the darkness is even as the light.
13 Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.
For Thou hast made my reins; Thou hast knit me together in my mother's womb.
14 Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.
I will give thanks unto Thee, for I am fearfully and wonderfully made; wonderful are Thy works; and that my soul knoweth right well.
15 Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.
My frame was not hidden from Thee, when I was made in secret, and curiously wrought in the lowest parts of the earth.
16 Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.
Thine eyes did see mine unformed substance, and in Thy book they were all written — even the days that were fashioned, when as yet there was none of them.
17 Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?
How weighty also are Thy thoughts unto me, O God! How great is the sum of them!
18 Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.
If I would count them, they are more in number than the sand; were I to come to the end of them, I would still be with Thee.
19 Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.
If Thou but wouldest slay the wicked, O God — depart from me therefore, ye men of blood;
20 Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).
Who utter Thy name with wicked thought, they take it for falsehood, even Thine enemies —
21 Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.
Do not I hate them, O LORD, that hate Thee? And do not I strive with those that rise up against Thee?
22 Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.
I hate them with utmost hatred; I count them mine enemies.
23 Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.
Search me, O God, and know my heart, try me, and know my thoughts;
24 Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.
And see if there be any way in me that is grievous, and lead me in the way everlasting.
