Psalmien 138

1 Davidin. Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni: jumalain edessä minä sinulle kiitosta veisaan.

Von David. Dir will ich danken von ganzem Herzen, vor den Göttern will ich dir lobsingen!

2 Minä tahdon kumartaen rukoilla sinun pyhän templis puoleen, ja kiittää sinun nimeäs, sinun armos ja totuutes tähden; sillä sinä teit nimes ja sanas suureksi kaikkein ylitse.

Ich will anbeten, zu deinem heiligen Tempel gewandt, und deinem Namen danken um deiner Gnade und Treue willen, denn du hast über alles groß gemacht deinen Namen, dein Wort!

3 Koska minä sinua avukseni huudan, niin sinä kuulet minua, ja annat sielulleni suuren väkevyyden.

Am Tage, da ich rief, antwortetest du mir; du hast mich gestärkt und meine Seele ermutigt.

4 Herra! sinua kiittävät kaikki kuninkaat maan päällä, että he kuulevat sinun suus sanoja,

Alle Könige der Erde werden dir, HERR, danken, wenn sie die Worte deines Mundes hören;

5 Ja veisaavat Herran teille, että Herran kunnia on suuri.

und sie werden singen von den Wegen des HERRN; denn groß ist die Herrlichkeit des HERRN!

6 Sillä Herra on korkia, ja katselee nöyriä, ja ylpiät tuntee kaukaa.

Denn der HERR ist erhaben und sieht auf das Niedrige und erkennt den Stolzen von ferne.

7 Jos minä vaeltaisin ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minua, ja lähetät kätes vihollisteni vihan päälle: sinun oikia kätes varjelee minua.

Wenn ich die größte Gefahr laufe, so wirst du mich am Leben erhalten; gegen den Zorn meiner Feinde wirst du deine Hand ausstrecken, und deine Rechte wird mich retten.

8 Herra tekee siihen lopun minun tähteni: Herra, sinun laupiutes on ijankaikkinen, älä käsialaas hylkää!

Der HERR wird es für mich vollführen! HERR, deine Gnade währt ewiglich; das Werk deiner Hände wirst du nicht lassen!