Psalmien 135
1 Halleluja! Ylistäkäät Herran nimeä, kiittäkäät, Herran palveliat.
Hallelúja!
2 Te kuin seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme esihuoneissa.
Lýður Drottins lofi hann í forgörðum musteris hans.
3 Kiittäkäät Herraa, sillä Herra on hyvä, ja veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; sillä se on suloinen.
Lofið Drottin því að hann er góður, vegsamið hans dýrlega nafn.
4 Sillä Herra on itsellensä valinnut Jakobin, Israelin omaksensa.
Því að Drottinn hefur kosið Ísrael sér að eignarlýð.
5 Minä tiedän, että Herra on suuri, ja meidän Jumalamme kaikkein jumalain ylitse.
Ég þekki mikilleik Drottins – að hann er öllum guðum æðri.
6 Kaikki, mitä Herra tahtoo, niin hän tekee, taivaassa ja maassa, meressä ja kaikessa syvyydessä;
Það sem honum þóknast, það gerir hann á himni, á jörðu og einnig í hafdjúpunum!
7 Joka pilvet nostaa maan ääristä, joka pitkäisen leimauksesta sateen saattaa, ja tuulen tuo ulos tavaroistansa;
Hann lætur skýin stíga upp af jörðinni og eldinguna leiftra svo að rigni; og vindana lætur hann blása úr forðabúrum sínum.
8 Joka esikoiset Egyptissä löi, sekä ihmisistä että karjasta,
Hann laust frumburði Egyptalands, bæði menn og dýr.
9 Ja antoi merkkinsä ja ihmeensä tulla Egyptin keskelle, Pharaolle ja kaikille hänen palvelioillensa;
Undur og tákn gerði hann í augsýn Faraó og þjóna hans.
10 Joka monet pakanat löi, ja tappoi väkevät kuninkaat:
Fjölmennar þjóðir lagði hann að velli, felldi volduga konunga
11 Sihonin Amorilaisten kuninkaan, ja Ogin Basanin kuninkaan, ja kaikki Kanaanin valtakunnat,
– Síhon, Amoríta-konung og Óg, konung í Basan og konunga Kanaanslands
12 Ja antoi heidän maansa perimiseksi, Israelille kansallensa perimiseksi.
og gaf Ísrael lönd þeirra til eilífrar eignar.
13 Herra, sinun nimes pysyy ijankaikkisesti: Herra, sinun muistos pysyy suvusta sukuun.
Ó, Drottinn, nafn þitt varir að eilífu! Frægð Drottins er kunn frá kynslóð til kynslóðar,
14 Sillä Herra tuomitsee kansansa, ja on palvelioillensa armollinen.
því að hann réttir hlut þjóðar sinnar og miskunnar þjónum sínum.
15 Pakanain epäjumalat ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.
Heiðingjarnir tilbiðja skurðgoð úr gulli og silfri, handaverk manna
16 Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe;
– mállaus og sjónlaus skurðgoð,
17 Heillä ovat korvat, ja ei kuule: eikä ole henkeä heidän suussansa.
sem hvorki heyra né draga andann.
18 Jotka niitä tekevät, he ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.
Smiðir þeirra líkjast þeim og þeir sem tilbiðja þau.
19 Te Israelin huoneesta, kiittäkäät Herraa! te Aaronin huoneesta, kiittäkäät Herraa!
Ísrael, lofa þú Drottin! Æðstuprestar Arons, vegsamið nafn hans,
20 Te Levin huoneesta, kiittäkäät Herraa! te jotka Herraa pelkäätte, kiittäkäät Herraa!
og einnig þið prestar af Levíætt. Já, lofið nafn hans, öll þið sem treystið honum og óttist hann.
21 Kiitetty olkoon Herra Zionista, joka Jerusalemissa asuu! Halleluja!
Þið íbúar Jerúsalem, lofið Drottin, hann sem býr í Jerúsalem! Hallelúja!
