Psalmien 132
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
Nkunga wunyimbudulu mu nzila yikuendila ku nzo Yave. A Yave, tebukila Davidi moyo ayi ziphasi ziandi zioso kamona;
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
wuzenga ndefi kuidi Yave ayi wuvanga lukanu kuidi nkua lulendo wu Yakobi:
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
“Ndilendi kota ko mu nzo ama; voti kuenda va mbukꞌama.
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
Ndilendi vana ko meso mama minsua mu bua ku tulu; zindabu ziama mu laba,
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
nate ndimbakula buangu mu diambu di Yave, buangu kivuanda mu diambu di nkua lulendo wu Yakobi.”
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
Tuwa tsangu beni ku Efalata, tuwila yawu mu zitsola zi Yali.
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
Bika tuenda ku buangu kiandi kioki keti vuanda; bika tubuongama va ntuala kima kioki keti tetika malu mandi.
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
Telama, a Yave, ayi kota ku buangu kiaku kivundila ngeyo va kimosi ayi kesi yi zingolo ziaku.
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
Bika zinganga ziaku zi Nzambi zivuata busonga; bika banlongo baku bayimbila mu khini.
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
Mu diambu di Davidi kisadi kiaku, kadi loza mutu aku wowo wuvinda mafuta.
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
Yave wuzenga ndefi kuidi Davidi; ndefi yikiedika yoyi kalendi viakisa ko: “wumosi mu nkunꞌaku ndiela tula va kundu kiaku ki Kipfumu.
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
Enati bana baku bakebidi Nguizani ama ayi zinzengolo ziozi ndiela ku balonga, buna bana bawu bela vuanda va kundu kiaku ki kipfumu.”
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
Bila Yave wusobula Sioni; wuzola Sioni ngolo mu ba buangu kiandi kika fueti vuandanga:
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
“Vava vadi buangu kiama kivundila mu zithangu zioso. Vava ndiela tula kundu kiama ki kipfumu bila ndizola vawu.
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
Ndiela kunsakumuna mu bima biwombo; minsukami miandi, ndiela kuba yukutisa mu bidia.
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
Ndiela vuika zinganga ziandi phulusu ayi kadika thangu banlongo bandi bela yimbilanga mu khini.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
Vava ndiela vanga phoka yi yunduka mu diambu Davidi ayi kubika muinda mu diambu di mutu ama ndivinda mafuta.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
Ndiela vuika bambeni ziandi tsoni vayi budu ki kipfumu kiela lezamanga. Va mbata ntu andi.”
