Psalmien 132
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
Cantique des degrés. Souviens-toi, Seigneur, en faveur de David, de toutes les souffrances qu’il a subies,
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
du serment qu’il fit à l’Eternel, du vœu qu’il exprima au fort de Jacob:
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
"Si j’entre dans la tente qui me sert de demeure, si je monte sur le lit qui me sert de couche,
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
si je permets le sommeil à mes yeux, à mes paupières le repos,
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
avant que j’aie trouvé un lieu pour l’Eternel, une résidence pour le Fort de Jacob!…"
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
Oui, nous avons entendu la nouvelle à Efrata, nous l’avons recueillie dans les districts forestiers.
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
Entrons donc dans ses demeures, prosternons-nous dans ce sanctuaire qui est l’escabeau de ses pieds.
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
"Lève-toi, Seigneur, pour entrer dans ton lieu de repos, toi et l’arche de ta puissance!
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
Que tes prêtres endossent des vêtements de triomphe, et que tes fidèles adorateurs éclatent en cris de joie!
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
Pour l’amour de David, ton serviteur, ne repousse point la face de ton Oint."
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
L’Eternel a fait à David un serment véridique auquel il ne manquera pas: "Je placerai sur ton trône un fruit de tes entrailles!
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
Si tes fils gardent mon pacte, les lois que je leur enseignerai, leurs descendants, jusqu’à l’éternité, siégeront après toi sur ton trône."
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
Car l’Eternel a fait choix de Sion, il l’a voulue pour demeure:
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
"Ce sera là mon lieu de repos à jamais, là je demeurerai, car je l’ai voulu.
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
Je bénirai amplement ses approvisionnements, je rassasierai ses pauvres de pain.
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
J’Habillerai ses prêtres de vêtements de triomphe, et ses hommes pieux éclateront en cris de joie.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
Là je ferai grandir la corne de David, j’allumerai le flambeau de mon Oint.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
Ses ennemis, je les revêtirai de honte et sur sa tête brillera son diadème."
