< Psalmien 132 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
A SONG OF THE ASCENTS. Remember, YHWH, for David, all his afflictions;
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
Who has sworn to YHWH, He has vowed to the Mighty One of Jacob:
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
“If I enter into the tent of my house, If I go up on the couch of my bed,
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
If I give sleep to my eyes, To my eyelids—slumber,
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
Until I find a place for YHWH, dwelling places for the Mighty One of Jacob.”
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
Behold, we have heard it in Ephratah, We have found it in the fields of the forest.
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
We come into His dwelling places, We bow ourselves at His footstool.
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
Arise, O YHWH, to Your rest, You, and the Ark of Your strength,
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
Your priests put on righteousness, And Your pious ones cry aloud.
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
For the sake of Your servant David, Do not turn back the face of Your anointed.
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
YHWH has sworn truth to David, He does not turn back from it: “Of the fruit of your body, I set on the throne for you.
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
If your sons keep My covenant, And My testimonies that I teach them, Their sons also forever and ever Sit on the throne for you.”
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
For YHWH has fixed on Zion, He has desired [it] for a seat to Himself,
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
“This [is] My rest forever and ever, Here I sit, for I have desired it.
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
I greatly bless her provision, I satisfy her poor [with] bread,
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
And I clothe her priests [with] salvation, And her pious ones sing aloud.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
There I cause a horn to spring up for David, I have arranged a lamp for My Anointed.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
I clothe His enemies [with] shame, And His crown flourishes on Him!”