Psalmien 132
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
A Song of Degrees. Lord, remember David, and all his meekness:
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
how he sware to the Lord, [and] vowed to the God of Jacob, [saying],
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
I will not go into the tabernacle of my house; I will not go up to the couch of my bed;
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
I will not give sleep to mine eyes, nor slumber to mine eyelids, nor rest to my temples,
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
until I find a place for the Lord, a tabernacle for the God of Jacob.
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
Behold, we heard of it in Ephratha; we found it in the fields of the wood.
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
Let us enter into his tabernacles: let us worship at the place where his feet stood.
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
Arise, O Lord, into your rest; you, and the ark of your holiness.
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
Your priests shall clothe themselves with righteousness; and your saints shall exult.
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
For the sake of your servant David turn not away the face of your anointed.
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
The Lord sware [in] truth to David, and he will not annul it, [saying], Of the fruit of your body will I set [a king] upon your throne.
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
If your children will deep my covenant, and these my testimonies which I shall teach them, their children also shall sit upon your throne for ever.
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
For the Lord has elected Sion, he has chosen her for a habitation for himself, [saying],
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
This is my rest for ever: here will I dwell; for I have chosen it.
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
I will surely bless her provision: I will satisfy her poor with bread.
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
I will clothe her priests with salvation; and her saints shall greatly exult.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
There will I cause to spring up a horn to David: I have prepared a lamp for mine anointed.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
His enemies will I clothe with a shame; but upon himself shall my holiness flourish.
