Psalmien 132
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
Wer ma ji wero kadhi e hekalu. Parie Daudi, yaye Jehova Nyasaye, parie Daudi gi chandruok duto moseneno.
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
Ne okwongʼore kane osingore ne Jehova Nyasaye, kendo ne okwongʼore ne Nyasaye Maratego mar Jakobo kama:
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
“Ok anadonji e oda, kata dhi e kitandana,
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
Ok anayie nindo tera, kata ayula wangʼ lo wengena,
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
kapok aloso ne Jehova Nyasaye kare, kapok ayudo ne Nyasaye Maratego mar Jakobo kar dak.”
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
Ne wawinjo wachno Efratha, ee, ne wayude e puothe mag Jaar:
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
“Wadhiuru kare modakie; wadhiuru mondo walame e nyim kom duongʼne, ka wawacho niya,
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
‘Aa malo, yaye Jehova Nyasaye, aa malo ibi kari mar yweyo, in kaachiel gi Sandug Muma ma en kido mar tekoni.
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
Mad jodolo magi rwakre gi tim makare, kendo mad jogi maler wer gi mor.’”
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
Nikech Daudi jatichni, kik idagi ngʼati miseyiero.
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
Jehova Nyasaye nokwongʼore kendo osingore ne Daudi, kendo ne en kwongʼruok ma ok enoloki ngangʼ; nokwongʼorene niya, “Abiro keto achiel kuom kothi e lochni,
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
ka yawuoti orito singruokna kod chike ma apuonjogi, eka yawuotgi nobedi, e lochni nyaka chiengʼ kendo nyaka chiengʼ.”
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
Nimar Jehova Nyasaye oseyiero Sayun, osehere kaka kar dakne, osewacho ni,
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
Ma e kar yweyona mochwere manyaka chiengʼ, kae ema abiro betie kom lochna, nimar asehere,
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
abiro gwedhe gi gik moko mogundho, kendo joge modhier abiro romo gi chiemo.
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
Abiro rwako jodolo mage gi warruok kendo jomaler modak e iye biro siko ka wero wende mor.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
“Ka eni ema abiro miyo tung moro donge ne Daudi kendo abiro chungo taya ne ngʼata mowir.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
Abiro bako wasike gi wichkuot, to en osimbo manie wiye biro medo rieny.”
