Psalmien 132
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
Tangtlaeng Laa Aw BOEIPA David ham a phaep pah te boeih poek pah.
2 Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
BOEIPA taengah a caeng tih Jakob samrhang taengah khaw a caeng coeng.
3 En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
Ka dap im khuila ka pawk pawt vetih ka soengca rhaenghmuen khaw ka paan mahpawh.
4 En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
Ka mik te ih sak ham, ka mikkhu te ngam sak ham ka pae mahpawh.
5 Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
BOEIPA ham a hmuen neh Jakob kah samrhang ham tolhmuen ka hmuh duela.
6 Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
Khohmuen duup ah m'hmuh te Epharath ah khaw n'yaak uh coeng.
7 Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
A tolhmuen la cet uh sih lamtah a kho kah khotloeng taengah bawk uh sih.
8 Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
Aw BOEIPA nang na duemnah neh na sarhi thingkawng taengah thoo lah.
9 Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
Na khosoih rhoek loh duengnah bai uh saeh lamtah na hlangcim rhoek loh tamhoe uh saeh.
10 Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
Na sal David ham tah na koelh kah maelhmai te na mangthuung tak moenih.
11 Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
BOEIPA loh David taengah oltak la a caeng coeng. Na bungko thaihtae lamkah khaw te lamloh mael pawt vetih nang ham ngolkhoel soah kang khueh bitni.
12 Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
Ka paipi neh amih ka tukkil ka olphong te na ca rhoek loh a ngaithuen uh atah a ca rhoek khaw na ngolkhoel dongah a yoeyah la ngol uh ni.
13 Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
BOEIPA loh Zion te a coelh tih amah tolrhum la a sahnaih thil.
14 Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
Ka duemnah he ka sahnaih coeng dongah a yoeyah la pahoi ka ngol thil ni.
15 Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
A sakah te ka uem ka uem pah vetih a khuikah khodaeng rhoek te buh ka cung sak ni.
16 Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
Te vaengah a khosoih rhoek te khangnah ka bai sak vetih a hlangcim rhoek loh tamhoe la tamhoe uh ni.
17 Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
David ham ki pahoi ka cawn sak vetih ka koelh ham hmaithoi ka tok pah ni.
18 Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
A thunkha rhoek te yahpohnah ka bai sak vetih anih te a rhuisam neh ka khooi sak ni.
