Psalmien 131

1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Herra! ei minun sydämeni ole paisunut, eikä minun silmäni ole ylpiät; enkä minä vaella suurissa asioissa, jotka minulle työläät ovat.

[A Song of Ascents. By David.] LORD, my heart isn't haughty, nor my eyes lofty; nor do I concern myself with great matters, or things too wonderful for me.

2 Kuin en minä sieluani asettanut ja vaikittanut, niin minun sieluni tuli vieroitetuksi, niinkuin lapsi äidistänsä vieroitetaan.

Surely I have stilled and quieted my soul, like a weaned child with his mother, like a weaned child is my soul within me.

3 Israel toivokaan Herran päälle, hamasta nyt ja ijankaikkiseen.

Israel, hope in the LORD, from this time forth and forevermore.