Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Orin fún ìgòkè. Láti inú ibú wá ni èmi ń ké pè é ọ́ Olúwa

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Olúwa, gbóhùn mi, jẹ́ kí etí rẹ kí o tẹ́ sílẹ̀ sí ohùn ẹ̀bẹ̀ mi.

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Olúwa, ìbá ṣe pé kí ìwọ máa sàmì ẹ̀ṣẹ̀, Olúwa, tá ni ìbá dúró.

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Nítorí ìdáríjì wà lọ́dọ̀ rẹ, kí a lè máa bẹ̀rù rẹ.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Èmi dúró de Olúwa, ọkàn mi dúró, àti nínú ọ̀rọ̀ rẹ ni èmi ń ṣe ìrètí.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Ọkàn mi dúró de Olúwa, ju àwọn tí ń ṣọ́nà òwúrọ̀ lọ, àní ju àwọn tí ń ṣọ́nà òwúrọ̀ lọ.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Israẹli, ìwọ ní ìrètí ní ti Olúwa: nítorí pé lọ́dọ̀ Olúwa ni àánú wà, àti lọ́dọ̀ rẹ̀ ni ọ̀pọ̀lọpọ̀ ìdáǹdè wà.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Òun ó sì dá Israẹli ní ìdè kúrò nínú ẹ̀ṣẹ̀ rẹ̀ gbogbo.