Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Ɔsorokorɔ dwom. Ao Awurade, mefiri ebunu mu resu frɛ wo;

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Ao Awurade tie me nne. Wɛn wʼaso ma me nkotosrɛ.

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Ao Awurade, sɛ wobu yɛn bɔne ho nkonta a, anka hwan na ɔbɛtumi agyina ano?

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Nanso, wowɔ bɔnefakyɛ; ɛno enti wɔsuro wo.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Metwɛn Awurade, me kra twɛn, na nʼasɛm mu na mede mʼanidasoɔ ahyɛ.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Me kra twɛne Awurade sene sɛdeɛ awɛmfoɔ twɛne adekyeɛ, sene sɛdeɛ awɛmfoɔ twene adekyeɛ.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Ao Israel, ma wʼani nna Awurade so, ɛfiri sɛ Awurade wɔ adɔeɛ a ɛwɔ hɔ daa na ɔgyeɛ amapa wɔ ne mu.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Ɔno ankasa bɛgye Israel afiri wɔn bɔne nyinaa mu.