Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

De los profundos te llamo, o! Jehová.

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Señor, oye mi voz. Sean tus orejas atentas a la voz de mi oración.

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Jehová, si mirares a los pecados, Señor ¿quién persistirá?

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Por lo cual hay perdón acerca de ti: para que seas temido.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Yo esperé a Jehová, mi alma esperó: a su palabra he esperado.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Mi alma esperó a Jehová, más que las guardas esperan a la mañana: las guardas a la mañana.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Espere Israel a Jehová, porque con Jehová está la misericordia; y abundante redención cerca de él.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Y él redimirá a Israel de todos sus pecados.