Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Cântico dos degraus: Das profundezas clamo a ti, SENHOR.

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Ouve, Senhor, a minha voz; sejam teus ouvidos atentos à voz de minhas súplicas.

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Se tu, SENHOR, considerares todas as perversidades, quem resistirá, Senhor?

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Mas contigo está o perdão, para que tu sejas temido.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Mantenho esperança no SENHOR, a minha alma espera; e persisto em sua palavra.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Minha alma [espera ansiosamente] pelo Senhor, mais que os guardas [esperam] pela manhã, [mais] que os vigilantes pelo alvorecer.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Espere, Israel, pelo SENHOR; porque com o SENHOR há bondade, e com ele muito resgate.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

E ele resgatará Israel de todas as suas perversidades.