< Psalmien 130 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.
MAIN Ieowa, i kin likwirda won komui jan nan waja lol.
2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.
Main, kotin ereki nil ai! Karon omui en mamani ai nidinid!
3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?
Ma komui Ieowa, pan kotin kapokonki on aramaj dip akan, Main, ij me ap pan kak kajinenda mo’mui?
4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.
A komui kin kotin mak, pwe aramaj en majak komui.
5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.
I kin auiaui Ieowa, nen i kin auiaui, o i kin auiaui a inau.
6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.
Nen i kin auiaui Kaun o, jan jaunmajamajan kin auiaui manjan, jaunmajamajan kin auiaui manjan.
7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.
Ijrael auiaui Ieowa, pwe Ieowa me kalanan, o waja en kamaio mi re a.
8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.
A pan kotin dorela Ijael jan dip a kan karoj.