Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Svētku dziesma. No dziļumiem es Tevi piesaucu, Kungs.

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Ak Kungs, klausi manu balsi, lai Tavas ausis uzmana uz manas sirds lūgšanas balsi.

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Ja Tu, Kungs, gribi noziegumus pielīdzināt, - ak Kungs, kas pastāvēs?

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Bet pie Tevis ir piedošana, lai Tevi bīstas.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Es gaidu uz To Kungu, mana dvēsele gaida, un es ceru uz Viņa vārdu.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Mana dvēsele gaida uz To Kungu vairāk nekā uz rīta gaismu sargi, kas rītu gaida.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Israēls lai cerē uz To Kungu, jo pie Tā Kunga ir žēlastība un daudz pestīšanas pie Viņa.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Un Viņš atpestīs Israēli no visiem viņa noziegumiem.