< Psalmien 130 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.
Ein Lied im höhern Chor. Aus der Tiefe rufe ich, HERR, zu dir.
2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.
Herr, höre auf meine Stimme, laß deine Ohren merken auf die Stimme meines Flehens!
3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?
So du willst, HERR, Sünden zurechnen, Herr, wer wird bestehen?
4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.
Denn bei dir ist die Vergebung, daß man dich fürchte.
5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.
Ich harre des HERRN; meine Seele harret, und ich hoffe auf sein Wort.
6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.
Meine Seele wartet auf den Herrn von einer Morgenwache bis zur andern.
7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.
Israel, hoffe auf den HERRN! denn bei dem HERRN ist die Gnade und viel Erlösung bei ihm,
8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.
und er wird Israel erlösen aus allen seinen Sünden.