Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Cantique Mahaloth. Ô Éternel! je t'invoque des lieux profonds.

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Seigneur, écoute ma voix! que tes oreilles soient attentives à la voix de mes supplications.

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Ô Eternel! si tu prends garde aux iniquités, Seigneur, qui est-ce qui subsistera?

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Mais il y a pardon par-devers toi, afin que tu sois craint.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

J'ai attendu l'Eternel; mon âme l'a attendu, et j'ai eu mon attente en sa parole.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Mon âme [attend] le Seigneur plus que les sentinelles [n'attendent] le matin, plus que les sentinelles [n'attendent] le matin.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Israël, attends-toi à l'Eternel: car l'Eternel est miséricordieux et il y a rédemption en abondance par devers lui.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Et lui-même rachètera Israël de toutes ses iniquités.