Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Cantique des degrés. Du fond de l’abîme je t’invoque, ô Éternel!

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Seigneur, écoute ma voix! Que tes oreilles soient attentives A la voix de mes supplications!

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Si tu gardais le souvenir des iniquités, Éternel, Seigneur, qui pourrait subsister?

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Mais le pardon se trouve auprès de toi, Afin qu’on te craigne.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

J’espère en l’Éternel, mon âme espère, Et j’attends sa promesse.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Mon âme compte sur le Seigneur, Plus que les gardes ne comptent sur le matin, Que les gardes ne comptent sur le matin.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Israël, mets ton espoir en l’Éternel! Car la miséricorde est auprès de l’Éternel, Et la rédemption est auprès de lui en abondance.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

C’est lui qui rachètera Israël De toutes ses iniquités.