Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Mɔzɔha. O! Yehowa, mele koko ƒom na wò tso nye dzi me ke.

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

O! Aƒetɔ, ɖo to nye gbe. Wò to nenɔ te nàse nye nublanuiɣli.

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

O! Yehowa, ne àlé amewo ƒe nu vɔ̃wo ɖe agbalẽ me ada ɖi la, O! Aƒetɔ, ame ka ate ŋu anɔ te?

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Ke wò la, tsɔtsɔke le gbɔwò, eya ta wovɔ̃a wò ɖo.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Mele Yehowa ƒe asinu kpɔm, nye luʋɔ le lalam, eye metsɔ nye mɔkpɔkpɔ da ɖe eƒe nya dzi.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Nye luʋɔ le lalam na Aƒetɔ la wu ale si zãɖialawo kpɔa mɔ na ŋu ƒe keke; mebe wu ale si zãɖialawo kpɔa mɔ na ŋu ƒe keke.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

O! Israel, tsɔ wò mɔkpɔkpɔ da ɖe Yehowa dzi, elabena lɔlɔ̃ matrɔ le Yehowa si, eye ɖeɖe blibo le eya amea gbɔ.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Eya ŋutɔ aɖe Israel tso eƒe nu vɔ̃wo katã me.