Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

A Song of Ascents. Out of the depths have I called Thee, O LORD.

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Lord, hearken unto my voice; let Thine ears be attentive to the voice of my supplications.

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

If Thou, LORD, shouldest mark iniquities, O Lord, who could stand?

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

For with Thee there is forgiveness, that Thou mayest be feared.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

I wait for the LORD, my soul doth wait, and in His word do I hope.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

My soul waiteth for the Lord, more than watchmen for the morning; yea, more than watchmen for the morning.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

O Israel, hope in the LORD; for with the LORD there is mercy, and with Him is plenteous redemption.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

And He will redeem Israel from all his iniquities.