< Psalmien 130 >

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.
A song of degrees. Out of the deepe places haue I called vnto thee, O Lord.
2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.
Lord, heare my voyce: let thine eares attend to the voyce of my prayers.
3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?
If thou, O Lord, straightly markest iniquities, O Lord, who shall stand?
4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.
But mercie is with thee, that thou mayest be feared.
5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.
I haue waited on the Lord: my soule hath waited, and I haue trusted in his worde.
6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.
My soule waiteth on the Lord more then the morning watch watcheth for the morning.
7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.
Let Israel waite on the Lord: for with the Lord is mercie, and with him is great redemption.
8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.
And he shall redeeme Israel from all his iniquities.

< Psalmien 130 >