Psalmien 129

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

Песнь восхождения. Много теснили меня от юности моей, да скажет Израиль:

2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

много теснили меня от юности моей, но не одолели меня.

3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

На хребте моем орали оратаи, проводили длинные борозды свои.

4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

Но Господь праведен: Он рассек узы нечестивых.

5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

Да постыдятся и обратятся назад все ненавидящие Сион!

6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

Да будут, как трава на кровлях, которая прежде, нежели будет исторгнута, засыхает,

7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

которою жнец не наполнит руки своей, и вяжущий снопы - горсти своей;

8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.

и проходящие мимо не скажут: “благословение Господне на вас; благословляем вас именем Господним!”