< Psalmien 129 >

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
Faarfannaa ol baʼuu. Israaʼel akkana haa jedhu; “Isaan dargaggummaa kootii jalqabanii akka malee na cunqursaniiru;
2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
isaan dargaggummaa kootii jalqabanii akka malee na cunqursaniiru; garuu na hin moʼanne.
3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
Warri qootiisa qotan dugda koo qotan; boʼoo isaaniis ni dheeressan.
4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
Waaqayyo garuu qajeelaa dha; funyoo jalʼootaa gargar kukkuteera.”
5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
Warri Xiyoonin jibban hundinuu, qaaniidhaan duubatti haa deebiʼan.
6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
Isaan akka marga bantii manaa irraa kan utuu hin guddatin goguu haa taʼan;
7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
namichi haamu qabaa isaa guuttachuu, yookaan namichi walitti qabu bissii isaa guuttachuu hin dandaʼu.
8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.
Warri achiin darban, “Eebbi Waaqayyoo isiniif haa taʼu; maqaa Waaqayyootiin isin eebbifna” isaaniin hin jedhin.

< Psalmien 129 >