< Psalmien 129 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
Oluyimba nga balinnya amadaala. Isirayiri ayogere nti, “Bambonyaabonyezza nnyo okuva mu buvubuka bwange.”
2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
Ddala bambonyaabonyezza nnyo okuva mu buvubuka bwange; naye tebampangudde.
3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
Newaakubadde ng’omugongo gwange gujjudde enkovu olw’embooko ze bankubye era ne gulabika nga kwe bayisizza ekyuma ekirima,
4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
kyokka Mukama mutuukirivu; amenyeemenye enjegere z’abakola ebibi.
5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
Abo bonna abakyawa Sayuuni bagobebwe era bazzibweyo emabega nga baswadde.
6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
Babeere ng’omuddo ogumera waggulu ku nnyumba, oguwotoka nga tegunnakula.
7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
Omukunguzi tagufaako, n’oyo asiba ebinywa agunyooma.
8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.
Wadde abayitawo baleme kwogera nti, “Omukisa gwa Mukama gube ku mmwe. Tubasabidde omukisa mu linnya lya Mukama.”