< Psalmien 129 >

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
都もうでの歌 今イスラエルは言え、「彼らはわたしの若い時から、ひどくわたしを悩ました。
2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
彼らはわたしの若い時から、ひどくわたしを悩ました。しかしわたしに勝つことができなかった。
3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
耕す者はわたしの背の上をたがやして、そのうねみぞを長くした」と。
4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
主は正しくいらせられ、悪しき者のなわを断ち切られた。
5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
シオンを憎む者はみな、恥を得て、退くように。
6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
彼らを、育たないさきに枯れる屋根の草のようにしてください。
7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
これを刈る者はその手に満たず、これをたばねる者はそのふところに満たない。
8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.
かたわらを過ぎる者は、「主の恵みがあなたの上にあるように。われらは主のみ名によってあなたがたを祝福する」と言わない。

< Psalmien 129 >