< Psalmien 129 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
A song of ascents. “Sore have they vexed me from youth” thus let Israel say
2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
“Sore have they vexed me from youth, but they have not prevailed against me.
3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
“The ploughers ploughed on my back, they made their furrows long.
4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
But the Lord, who is righteous, has cut the cords of the wicked.”
5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
Let all who are haters of Zion be put to shame and defeated.
6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
May they be as the grass on the house-top, which withers before it shoots up;
7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
which fills not the arms of the reaper, nor the lap of the binder of sheaves
8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.
whereof no one says as they pass, “The blessing of God be upon you.” In the name of the Lord we bless you.