Psalmien 129

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

A SONG OF THE ASCENTS. Often they distressed me from my youth, Pray, let Israel say:

2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

Often they distressed me from my youth, Yet they have not prevailed over me.

3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

Plowers have plowed over my back, They have made their furrows long.

4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

YHWH [is] righteous, He has cut apart cords of the wicked.

5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

All hating Zion [are] confounded and turn backward.

6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

They are as grass of the roofs, That withers before it was drawn out,

7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

That has not filled the hand of a reaper, And the bosom of a binder of sheaves.

8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.

And the passers by have not said, “The blessing of YHWH [is] on you, We blessed you in the Name of YHWH!”