Psalmien 129

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

“A song of the degrees.” Many a time have they assailed me from my youth, so should Israel say;

2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

Many a time have they assailed me from my youth: yet have they not prevailed against me.

3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

Upon my back have ploughmen ploughed; they have drawn long their furrows:

4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

[Yet] the Lord is righteous; he hath cut asunder the cords of the wicked.

5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

May all be put to shame and turned backward that hate Zion;

6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

May they become like the grass of the roofs, which withereth before it is pulled up;

7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

Wherewith the mower filleth not his hand; nor his arm he that bindeth sheaves.

8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.

Nor do they who pass by say, The blessing of the Lord be with you: we bless you in the name of the Lord.