< Psalmien 129 >

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
A song of degrees. They haue often times afflicted me from my youth (may Israel nowe say)
2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
They haue often times afflicted me from my youth: but they could not preuaile against me.
3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
The plowers plowed vpon my backe, and made long furrowes.
4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
But the righteous Lord hath cut the cordes of the wicked.
5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
They that hate Zion, shalbe all ashamed and turned backward.
6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
They shalbe as the grasse on the house tops, which withereth afore it commeth forth.
7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
Whereof the mower filleth not his hand, neither the glainer his lap:
8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.
Neither they, which go by, say, The blessing of the Lord be vpon you, or, We blesse you in the Name of the Lord.

< Psalmien 129 >