< Psalmien 129 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
從我少年,世人就與我為難,惟願以色列子民再說一遍:
2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
從我少年,世人就與我為難,然而他們卻未能將我推翻。
3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
又像農夫在我背上耕田,使所犁的溝畦又長又遠;
4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
但上主卻公道不偏,將惡人的繩索割斷。
5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
願一切仇恨熙雍的人民,個個蒙受羞辱,轉身逃遁!
6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
願他們像屋頂上的禾草,尚未吐出秀穗,就已枯槁!
7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
收割的人,手拿一把不滿,捆禾的人,懷抱一束不顯。
8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.
過路的人們不會再說:願上主的祝福臨於您們,我們奉上主名祝福您們。