< Psalmien 129 >

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
Nyimbo yoyimba pokwera ku Yerusalemu. “Andizunza kwambiri kuyambira ubwana wanga,” anene tsono Israeli;
2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
“Andizunza kwambiri kuyambira ubwana wanga, koma sanandipambane.
3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
Anthu otipula analima pa msana panga ndipo anapangapo mizere yayitali:
4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
Koma Yehova ndi wolungama; Iye wandimasula ku zingwe za anthu oyipa.”
5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
Onse amene amadana ndi Ziyoni abwezedwe pambuyo mwamanyazi.
6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
Akhale ngati udzu womera pa denga la nyumba, umene umafota usanakule;
7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
sungadzaze manja a owumweta kapena manja a omanga mitolo.
8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.
Odutsa pafupi asanene kuti, “Dalitso la Yehova lili pa inu; tikukudalitsani mʼdzina la Yehova.”

< Psalmien 129 >