< Psalmien 126 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.
Orin fún ìgòkè. Nígbà tí Olúwa mú ìkólọ Sioni padà, àwa dàbí ẹni tí ó ń lá àlá.
2 Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.
Nígbà náà ni ẹnu wa kún fún ẹ̀rín, àti ahọ́n wa kọ orin; nígbà náà ni wọ́n wí nínú àwọn kèfèrí pé, Olúwa ṣe ohun ńlá fún wọn.
3 Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.
Olúwa ṣe ohun ńlá fún wa; nítorí náà àwa ń yọ̀.
4 Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.
Olúwa mú ìkólọ wa padà, bí ìṣàn omi ní gúúsù.
5 Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.
Àwọn tí ń fi omijé fún irúgbìn yóò fi ayọ̀ ka.
6 He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.
Ẹni tí ń fi ẹkún rìn lọ, tí ó sì gbé irúgbìn lọ́wọ́, lóòtítọ́, yóò fi ayọ̀ padà wá, yóò sì ru ìtí rẹ̀.