< Psalmien 126 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.
Cuando Yavé devuelva a los cautivos de Sion, Seremos como los que sueñan.
2 Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.
Entonces nuestras bocas se llenarán de risa, Y nuestras lenguas de alabanza. Entonces dirán entre las naciones: ¡Grandes cosas hizo Yavé por éstos!
3 Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.
¡Yavé hizo grandes cosas por nosotros! ¡Estamos alegres!
4 Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.
Devuelve a nuestros cautivos, oh Yavé, Como los torrentes en el Neguev.
5 Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.
Los que siembran con lágrimas Con regocijo segarán.
6 He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.
El que va de un lado a otro llorando Y lleva el saco de semilla, Ciertamente volverá con regocijo Y traerá sus manojos.