Psalmien 126

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.

Un cántico para los peregrinos que van a Jerusalén. ¡Cuando el Señor trajo a Israel de vuelta del cautiverio, fue como si estuviéramos soñando!

2 Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.

Reímos mucho y cantamos de alegría. Las otras naciones dijeron, “El Señor ha hecho cosas maravillosas por su pueblo”.

3 Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.

Ciertamente el Señor ha hecho cosas maravillosas por nosotros. ¡Cuánto nos alegramos!

4 Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.

Por favor, vuelve y ayúdanos otra vez, Señor. Renuévanos como los arroyos de agua que renuevan el desierto de Negev.

5 Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.

Los que siembran en lágrimas cosecharán con gritos de alegría!

6 He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.

Los que lloran cuando salen a sembrar su semilla cantarán de júbilo cuando lleven la cosecha a casa.