Psalmien 126

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.

Pieśń stopni. Gdy zaś Pan nawrócił pojmanych z Syonu, byliśmy jako ci, którym się śni.

2 Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.

Tedy były napełnione weselem usta nasze, a język nasz radością; tedy mówiono między narodami: Wielmożne rzeczy Pan uczynił z nimi.

3 Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.

Wielmożne rzeczy Pan uczynił z nami, z czegośmy się bardzo uradowali.

4 Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.

Przywróćże zaś, o Panie! pojmanie nasze, jako strumienie na południe.

5 Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.

Którzy siali ze łzami, żąć będą z wykrzykaniem;

6 He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.

Tam i sam chodząc z płaczem rozsiewa lud drogie nasienie; ale zaś przyszedłszy z radością znosić będzie snopy swoje.