Psalmien 126

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.

Canticum graduum. [In convertendo Dominus captivitatem Sion, facti sumus sicut consolati.

2 Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.

Tunc repletum est gaudio os nostrum, et lingua nostra exsultatione. Tunc dicent inter gentes: Magnificavit Dominus facere cum eis.

3 Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.

Magnificavit Dominus facere nobiscum; facti sumus lætantes.

4 Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.

Converte, Domine, captivitatem nostram, sicut torrens in austro.

5 Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.

Qui seminant in lacrimis, in exsultatione metent.

6 He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.

Euntes ibant et flebant, mittentes semina sua. Venientes autem venient cum exsultatione, portantes manipulos suos.]