< Psalmien 126 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.
Een lied Hammaaloth. Als de HEERE de gevangenen Sions wederbracht, waren wij gelijk degenen, die dromen.
2 Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.
Toen werd onze mond vervuld met lachen, en onze tong met gejuich; toen zeide men onder de heidenen: De HEERE heeft grote dingen aan dezen gedaan.
3 Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.
De HEERE heeft grote dingen bij ons gedaan; dies zijn wij verblijd.
4 Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.
O HEERE! wend onze gevangenis, gelijk waterstromen in het zuiden.
5 Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.
Die met tranen zaaien, zullen met gejuich maaien.
6 He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.
Die het zaad draagt, dat men zaaien zal, gaat al gaande en wenende; maar voorzeker zal hij met gejuich wederkomen, dragende zijn schoven.