< Psalmien 125 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Jotka Herran päälle uskaltavat, ei he lankee, vaan pysyvät ijankaikkisesti niinkuin Zionin vuori.
Надеющиися на Господа, яко гора Сион: не подвижится в век живый во Иерусалиме.
2 Jerusalemin ympäri ovat vuoret, ja Herra on kansansa ympärillä, hamasta nyt ja ijankaikkiseen.
Горы окрест его, и Господь окрест людий Своих, отныне и до века.
3 Sillä jumalattomain valtikka ei pidä pysymän vanhurskasten joukon päällä, ettei vanhurskaat ojentaisi käsiänsä vääryyteen.
Яко не оставит Господь жезла грешных на жребий праведных, яко да не прострут праведнии в беззакония рук своих.
4 Herra, tee hyvästi hyville ja hurskaille sydämille.
Ублажи, Господи, благия и правыя сердцем.
5 Mutta jotka poikkeevat vääriin teihinsä, niitä Herra ajaa pois pahantekiäin kanssa; mutta rauha olkoon Israelille!
Уклоняющыяся же в развращения отведет Господь с делающими беззаконие: мир на Израиля.