Psalmien 125

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Jotka Herran päälle uskaltavat, ei he lankee, vaan pysyvät ijankaikkisesti niinkuin Zionin vuori.

Cantico di Maalot QUELLI che si confidano nel Signore, [Son] come il monte di Sion, [il quale] non può essere smosso, E che dimora in perpetuo.

2 Jerusalemin ympäri ovat vuoret, ja Herra on kansansa ympärillä, hamasta nyt ja ijankaikkiseen.

[Come] Gerusalemme è intorniata di monti, Così il Signore [è] intorno al suo popolo, Da ora in eterno.

3 Sillä jumalattomain valtikka ei pidä pysymän vanhurskasten joukon päällä, ettei vanhurskaat ojentaisi käsiänsä vääryyteen.

Perciocchè la verga d'empietà non riposerà [in perpetuo] Sopra la sorte de' giusti; Acciocchè talora i giusti non mettano le lor mani ad alcuna iniquità.

4 Herra, tee hyvästi hyville ja hurskaille sydämille.

O Signore, fa' bene a' buoni, Ed a quelli che son diritti ne' lor cuori.

5 Mutta jotka poikkeevat vääriin teihinsä, niitä Herra ajaa pois pahantekiäin kanssa; mutta rauha olkoon Israelille!

Ma, quant'è a quelli che deviano dietro alle loro obliquità, Scaccili il Signore con gli operatori d'iniquità. Pace [sia] sopra Israele.