Psalmien 124

1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:

Faarfannaa ol baʼuu. Faarfannaa Daawit. Israaʼel akkana haa jedhu: Utuu Waaqayyo garee keenya taʼuu baatee,

2 Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,

utuu Waaqayyo garee keenya taʼuu baatee, yommuu namoonni nutti kaʼanitti,

3 Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;

yommuu aariin isaanii nutti bobaʼetti, silaa isaan utuu nu lubbuun jirruu nu liqimsu turan;

4 Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:

lolaan nu liqimsee dhaʼaan bishaanii nurra yaaʼa ture;

5 Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.

bishaan hamaan nu fudhatee bada ture.

6 Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!

Waaqayyo akka nu ilkaan isaaniitiin cicciramnuuf dabarsee itti nu hin kennin sun haa eebbifamu.

7 Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.

Akkuma simbirri kiyyoo adamsituu jalaa baatu, nu isaan jalaa baaneerra; kiyyoon ni ciccite; nus jalaa baane.

8 Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Gargaarsi keenya maqaa Waaqayyoo, Uumaa samii fi lafa sanaa ti.