Psalmien 124

1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:

En sang ved festreisene; av David. Hadde ikke Herren vært med oss - så sie Israel -

2 Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,

hadde ikke Herren vært med oss da menneskene stod op imot oss,

3 Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;

da hadde de slukt oss levende, da deres vrede var optendt imot oss,

4 Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:

da hadde vannene overskyllet oss, en strøm var gått over vår sjel,

5 Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.

da var de gått over vår sjel de stolte vann.

6 Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!

Lovet være Herren, som ikke gav oss til rov for deres tenner!

7 Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.

Vår sjel er undsloppet som en fugl av fuglefangernes snare; snaren er sønderrevet, og vi er undsloppet.

8 Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Vår hjelp er i Herrens navn, han som gjorde himmel og jord.