Psalmien 124

1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:

Píseň stupňů, Davidova. Byť Hospodina s námi nebylo, rciž nyní, Izraeli,

2 Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,

Byť Hospodina s námi nebylo, když lidé povstali proti nám:

3 Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;

Tehdáž by nás byli za živa sehltili v rozpálení hněvu svého proti nám;

4 Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:

Tehdáž by nás byly přikvačily vody, proud zachvátil by byl duši naši;

5 Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.

Tehdáž zachvátily by byly duši naši ty vody zduté.

6 Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!

Požehnaný Hospodin, kterýž nás nevydal v loupež zubům jejich.

7 Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.

Duše naše jako ptáče znikla osídla ptáčníků; osídlo se ztrhalo, i vynikli jsme.

8 Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Pomoc naše jest ve jménu Hospodinovu, kterýž učinil nebe i zemi.