Psalmien 122

1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

«Yuqirigha chiqish naxshisi» Ular manga: «Perwerdigarning öyige chiqayli» — déginide, Shadlandim.

2 Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

Putlirimiz derwaziliring ichide turushqa nésip boldi, i Yérusalém!

3 Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

I Yérusalém, sen jipsilashturulup retlik sélin’ghan bir sheherdursen;

4 Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

Qebililer u yerge chiqidu, Yahning qebililiri chiqidu; Israilgha bérilgen körsetme boyiche, Perwerdigarning namigha teshekkür éytish üchün chiqidu.

5 Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

Chünki u yerde höküm chiqirishqa textler sélindi, Dawutning jemetidikilerge textler sélindi.

6 Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

Yérusalémning aman-xatirjemlikini izdep dua qilinglar; Séni söygenler ronaq tapidu.

7 Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

Istihkamliring ichide aman-xatirjemlik bolsun, Ordiliring ichide awat-aramliq bolsun!

8 Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

Qérindashlirim hem yar-buraderlirim üchün, Men: «Aman-xatirjemlik ichingde bolsun» — deymen.

9 Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.

Perwerdigar Xudayimizning öyi üchün, Séning ronaq tépishinggha intilimen!