Psalmien 122

1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

Un cántico para los peregrinos que van a Jerusalén. Un salmo de David. Me alegré cuando me dijeron, “Vamos a la casa del Señor”.

2 Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

Ahora estamos de pie dentro de tus puertas, Jerusalén!

3 Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

Jerusalén está construida como una ciudad en la que el pueblo puede reunirse.

4 Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

Todas las tribus del Señor suben allí, siguiendo la orden dada a Israel para agradecer al Señor.

5 Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

Aquí es donde los tronos son colocados, donde los mandamientos son dados, los tronos de la casa de David.

6 Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

Oren para que Jerusalén pueda estar en paz. Que todos los que aman a Jerusalén permanezcan a salvo.

7 Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

Que allá paz dentro de tus muros, y seguridad dentro de tus fortaleza.

8 Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

En nombre de mi familia y amigos, diré ahora, “Que estés en paz”.

9 Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.

En nombre de la casa de Jehová nuestro Dios, oraré para que siempre les vaya bien.