Psalmien 122

1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

Ingoma yemiqanso. ElikaDavida. Ngathokoza lalabo abathi kimi, “Kasiye endlini kaThixo.”

2 Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

Inyawo zethu zimi ngaphakathi kwamasango akho, wena Jerusalema.

3 Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

IJerusalema yakhiwe njengomuzi obambeneyo waqina.

4 Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

Kulapho eziqansela khona izizwana, izizwana zikaThixo, ukudumisa ibizo likaThixo njengalokho okwamiselwa u-Israyeli, ukuba abonge ibizo likaThixo.

5 Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

Kulapho okumi khona izihlalo zobukhosi ezokwahlulela, izihlalo zobukhosi ezendlu kaDavida.

6 Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

Khulekelani ukuthula kwaseJerusalema: “Sengathi labo abakuthandayo bangaphepha.

7 Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

Sengathi kungaba lokuthula ngaphakathi kwemiduli yakho lokuvikela ngaphakathi kwezinqaba zakho.”

8 Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

Ngenxa yabafowethu labangane bami, ngizakuthi, “Ukuthula akube ngaphakathi kwakho.”

9 Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.

Ngenxa yendlu kaThixo uNkulunkulu wethu, ngizakhuthaza ukuphumelela kwakho.