Psalmien 122
1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,
Vahe'mo'za nagrikura hu'za, enketa Ra Anumzamofo mono nontegama vanune hu'za nehazage'na, tusiza hu'na musena nehue.
2 Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.
Hagi menina Jerusalemia rankafaraminteti ufreta kumapina oti'none.
3 Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,
Jerusalemi rankumapima me'nea nontamina magopi magopi hu'za eri hankaveti'za ki'nazageno, kuma'mo'a hankavetino knare huno me'ne.
4 Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.
Ra Anumzamofo vahe Israeli vahe'mo'za trakemo'ma hihoma huno hu'nea kante ante'za, nagate nofite hu'za anantega mareri'za Ra Anumzamofona susu hunente'za, agi ome ahentesga nehaze.
5 Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.
Hagi mani'neza keagama refko'ma nehaza tratami anantera me'ne. Ana tratamintera Deviti naga'mo'za kinima mani'za esaza kini tratami me'ne.
6 Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!
Rimpa fruma huno manizankura Jerusalemi rankumakura nunamu hunteho. Jerusalemi kuma'ma avesi nentaza vahe'mo'za makazampina knare hu'za hage'za marerigahaze!
7 Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!
Jerusalemi kuma'moka kuma keginamofo agu'afina arimpa fru huno mani avu'ava zamo megahie. Ana nehanigeno kini vahe'mofo nontamimpina hazenkea omanesige'za knare hu'za manigahaze.
8 Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!
Nagrira nafu nagna'zane, rone'nimo'zanema Jerusalemi kumapima mani'naza nagaku nagesa nentahi'na, Jerusalemi kumapina hara omena arimpa fru'za mesanie hu'na nehue.
9 Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.
Ra Anumzana tagri Anumzamofo mono noma me'nea zanku nagesa nentahi'na, Jerusalemi kuma'mokagura nunamuna nehanugenka maka zampina knare hunka hagenka marerigahane.
