Psalmien 122

1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

Wer ma ji wero kadhi e hekalu. Mar Daudi. Ne amor gi joma nowachona niya, “Wadhiuru e od Jehova Nyasaye.”

2 Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

Tiendewa ochungʼ e dhorangeyeni, yaye Jerusalem.

3 Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

Jerusalem oger ka dala ma ji odakie machiegni motenore.

4 Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

Kanyo e kama ogendini idho dhiye, ogendini mag Jehova Nyasaye dhi kuno, mondo opak nying Jehova Nyasaye ka giluwo chike mane omi Israel.

5 Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

Kanyo ema kombe loch mag ngʼado bura nitie gin kombe loch mag jood Daudi.

6 Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

Lamuru mondo Jerusalem obed gi kwe. Lamuru niya, “Mad joma oheri bed gi kwe.

7 Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

Mad kwe yudre ei alworani, adier kwe mondo obedi ei ohinga mochieli.”

8 Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

Nikech owetena gi osiepena modak e iyi, awacho niya, “Jerusalem mondo obed gi kwe.”

9 Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.

Nikech wach od Jehova Nyasaye ma Nyasachwa, adwaro ni idhi maber.