Psalmien 121

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.

En visa i högre choren. Jag lyfter min ögon upp till bergen, ifrå hvilkom mig hjelp kommer.

2 Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Min hjelp kommer ifrå Herranom, den himmel och jord gjort hafver.

3 Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.

Han skall icke låta din fot slinta; och den dig bevarar, han sofver icke.

4 Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.

Si, den som Israel bevarar, han är icke sömnog eller sofver.

5 Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,

Herren bevarar dig; Herren är din skygd öfver dina högra hand;

6 Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

Att solen icke skall skada dig om dagen, eller månen om nattena.

7 Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!

Herren bevare dig för allt ondt; han bevare dina själ.

8 Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!

Herren bevara din utgång och ingång, ifrå nu och i evighet.