< Psalmien 121 >

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.
Un cántico para los peregrinos que van a Jerusalén. Alzo la vista hacia los montes, pero, ¿Es de allí de donde viene mi ayuda?
2 Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.
Mi ayuda viene del Señor, quien hizo los cielos y la tierra.
3 Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.
Él no te dejará caer; Él, que cuida de ti no caerá dormido.
4 Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.
De hecho, Él, que te cuida, no toma siestas ni se adormece nunca.
5 Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,
El Señor es quien te cuida; el Señor es quien te protege; Él permanece a tu lado.
6 Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.
El sol no te herirá durante el día, ni la luna durante la noche.
7 Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!
El Señor te protegerá de todos los malos; y te mantendrá a salvo.
8 Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!
El Señor te protegerá en tu entrar y en tu salir, desde ahora y para siempre.

< Psalmien 121 >